Hartauskirjoitus

Jumala voi muuttaa elämämme vastoinkäymiset voitoiksi

Tulevan pyhän teksteissä puhutaan anteeksiantamuksesta. Koko elämämme perustuu anteeksiantoon, jonka saamme Kristuksen ristinkuoleman ansiosta. Se velvoittaa meidät kohtaamaan lähimmäisemme ystävällisesti, lempeästi ja anteeksiantavasti.  ”Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi,” sanoo Jeesus pyhän evankeliumitekstissä (Matt. 6:14-15).  

Jos te annatte anteeksi. Anteeksiantaminen ei koskaan ole helppoa. Jokapäiväisissä pikkuasioissa se vielä voi onnistuakin, mutta entäs jos joku on kohdellut meitä tai läheisiämme todella huonosti? Maailmassa tapahtuu paljon pahoja asioita. Kaikkea kokemaamme emme välttämättä koskaan pysty unohtamaan. Anteeksiantaminen on kuitenkin välttämätöntä sen vuoksi, että emme vaipuisi katkeruuteen ja pääsisimme omassa elämässämme eteenpäin. Anteeksiantaminen on välttämätöntä jo oman itsemmekin vuoksi.

Tämän ajankohdan 1. vuosikerran Vanhan testamentin tekstissä (1. Moos. 50: 15-21) Joosef on meille hyvänä esimerkkinä anteeksiantamisesta. Joosef joutui veljiensä kateuden ja ilkeyden vuoksi orjaksi Egyptiin. Vankilaankin hän joutui, koska ei suostunut faaraon hoviherran vaimon houkutuksiin, vaan toimi Jumalan tahdon mukaan. Vaikka Joosefia kohdeltiin monin tavoin väärin, hän ei katkeroitunut. Jumala oli koko ajan mukana Joosefin elämässä pitäen hänestä huolta. Lopulta kaikki kääntyi hyväksi ja Joosefista tuli koko Egyptin maan  valtias. Joosef antoi veljilleen kaiken anteeksi ja osoitti hyvillä teoillaan rakastavansa heitä kaikesta huolimatta. Tekstissä Joosef sanoo: ”Älkää olko peloissanne, enhän minä ole Jumala. Te kyllä tarkoititte minulle pahaa, mutta Jumala käänsi sen hyväksi”. Kuollessaan Joosef lupasi veljilleen, että kyllä Jumala heistäkin pitää huolen.

Jumala käänsi pahan hyväksi Joosefin elämässä. Mekin saamme luottaa siihen, että Jumala voi muuttaa elämämme vastoinkäymiset voitoiksi. Vaikka emme sitä heti ymmärtäisi, voimme nähdä sen jossain vaiheessa elämäämme. Vastoinkäymisistä voi tulla meille jopa voimavaroja.

               Joosefiakin suuremman esimerkin anteeksiantamisesta meille antaa Jeesus, joka ristillä riippuessaan sanoo: ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät.”  Ihmiset kyllä tarkoittivat pahaa, mutta Jumala käänsi sen hyväksi. Jeesuksen elämä ja kärsimykset kääntyivät koko ihmiskunnan voitoksi.

Marja Tuomi
Pastori, Kihniön ev.lut. seurakunta

Mihin uskomme

Kristillisen seurakunnan usko on uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan: Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen.

Jumala on elämän antaja ja sen ylläpitäjä. Ihmisen hän on luonut kuvakseen eli kuuntelemaan ääntään ja tottelemaan tahtoaan. Ihminen on kuitenkin eksynyt pois Jumalan tahdon noudattamisesta. Sen tähden tarvitsemme pelastusta.

Tämän pelastuksen Jumala valmisti lähettämällä Poikansa ihmiseksi. Jeesus sovitti syntimme kuolemalla puolestamme ja nousemalla ylös kuolleista.

Jumala on lähettänyt Pyhän Henkensä kirkastamaan pelastuksen lahjaa ja synnyttämään uskoa Kristukseen. Pyhä Henki toimii seurakunnassa Jumalan sanan, kasteen ja ehtoollisen välityksellä.

Seurakunnan usko on ilmaistuna uskontunnustuksessa, joka luetaan joka sunnuntai jumalanpalveluksessa.

tutki uskoa

Raamattu

Raamattu on Jumalan sana, joka on annettu meille ihmisten välityksellä. Siinä Jumala ilmoittaa tahtonsa ja pelastussuunnitelmansa.

Raamatussa on kaksi puolta: laki ja evankeliumi. Laki osoittaa, miten meidän tulee elää. Siinä pääsisällyksenä on rakkaus Jumalaan ja rakkaus lähimmäisiin. Koska emme pysty näitä vaatimuksia täyttämään, on Jumala valmistanut meille pelastuksen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Evankeliumi on ilosanoma tästä kaikille valmistetusta pelastuksesta