Hartauskirjoitus

Kätketty kirkkaus

Jeesuksen kirkkaus oli ensisijaisesti kätkettyä kirkkautta hänen maanpäällisen elämänsä ajan. Tämän ajankohdan evankeliumiteksti (Matt.17:1-8) kertoo kuitenkin hetkestä, jolloin Jeesuksen jumalallinen kirkkaus paljastui paikalla olleille.

Jeesus oli ottanut mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen korkealle vuorelle yksinäisyyteen. Kun he olivat vuorella, Jeesuksen ulkomuoto muuttui heidän nähtensä; hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko ja vaatteensa tulivat valkeiksi kuin valo. Pian pilvestä kuului ääni, joka sanoi: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä.” Myös Jeesuksen kasteen yhteydessä (Matt.3:16-17) taivaista oli kuulunut ääni, joka oli sanonut: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.”

Samassa kun Jeesus kirkastui, opetuslapsille ilmestyivät myös Mooses ja Elia, jotka keskustelivat Jeesuksen kanssa. Mooses oli ollut Israelin kansanjohtaja, lainlaatija ja kymmenen käskyn ilmoittaja. Elia taas oli yksi sen ajan tärkeimmistä ja arvostetuimmista profeetoista. He olivat puolustaneet lakia, kun Israel oli unohtanut sen. Vanhan testamentin Mooses ja Elia olivat olleet Jumalalle kuuliaisia ja hänen hyviä palvelijoitaan. Heidän tehtävänsä maan päällä oli päättynyt ja molemmat olivat jo päässeet taivaan kirkkauteen.  Ihmiskunnan pelastus oli nyt jätetty Jumalan Pojan käsiin.  

Kirkastusvuoren tapahtumat, Jeesuksen kirkastuminen, paljasti läsnäolijoille Jeesuksen Kristuksen taivaallisen alkuperän. Hän on enemmän kuin ihminen, hän on Jumalan rakas Poika, jota Israelin historian suurimmat pyhätkin, Mooses ja Elia, kunnioittivat. 

Jeesuksen kirkkaus ja suuruus näyttäytyi kirkastusvuorella vain hetken ajan ja vain heille, jotka olivat vuorella sillä hetkellä. Mekin olemme joskus saattaneet nähdä tai tuntea häivähdyksen jostain sellaisesta, jota emme osaa edes kuvailla. Hienojen kokemusten jälkeen koittaa kuitenkin aina arki. Silloin meidän tulee muistaa, että Jumalan sana ja lupaukset kantavat, vaikka se ei aina siltä tuntuisikaan ja vaikka taivas olisi täynnä synkkiä pilviä.  

Jeesuksen Kristuksen kirkkaus on meiltä vielä kätkettyä. Meidän tulee siis vain elää uskossa, luottaa Sanaan ja odottaa aikaa, jolloin kohtaamme Jeesuksen Kristuksen koko kirkkaudessaan. Aikaa, jolloin hän tulee tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Vasta silloin me ymmärrämme hänen todellisen suuruutensa ja kirkkautensa.  Nyt elämme uskossa, silloin näkemisessä.

Marja Tuomi

Pastori

Mihin uskomme

Kristillisen seurakunnan usko on uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan: Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen.

Jumala on elämän antaja ja sen ylläpitäjä. Ihmisen hän on luonut kuvakseen eli kuuntelemaan ääntään ja tottelemaan tahtoaan. Ihminen on kuitenkin eksynyt pois Jumalan tahdon noudattamisesta. Sen tähden tarvitsemme pelastusta.

Tämän pelastuksen Jumala valmisti lähettämällä Poikansa ihmiseksi. Jeesus sovitti syntimme kuolemalla puolestamme ja nousemalla ylös kuolleista.

Jumala on lähettänyt Pyhän Henkensä kirkastamaan pelastuksen lahjaa ja synnyttämään uskoa Kristukseen. Pyhä Henki toimii seurakunnassa Jumalan sanan, kasteen ja ehtoollisen välityksellä.

Seurakunnan usko on ilmaistuna uskontunnustuksessa, joka luetaan joka sunnuntai jumalanpalveluksessa.

tutki uskoa

Raamattu

Raamattu on Jumalan sana, joka on annettu meille ihmisten välityksellä. Siinä Jumala ilmoittaa tahtonsa ja pelastussuunnitelmansa.

Raamatussa on kaksi puolta: laki ja evankeliumi. Laki osoittaa, miten meidän tulee elää. Siinä pääsisällyksenä on rakkaus Jumalaan ja rakkaus lähimmäisiin. Koska emme pysty näitä vaatimuksia täyttämään, on Jumala valmistanut meille pelastuksen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Evankeliumi on ilosanoma tästä kaikille valmistetusta pelastuksesta